Suomalaisten velkaantumisaste 2026 – mihin suunta kääntyi?

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt selvään laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Vielä vuosien 2021–2022 huipussa velkaa oli ennätykselliset noin 135 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin – sittemmin suhde on painunut noin 115–120 prosentin tuntumaan. Käänne on merkittävä, sillä sitä ennen velkaantumisaste nousi lähes yhtäjaksoisesti neljännesvuosisadan ajan.

Mitä velkaantumisaste tarkoittaa?

Velkaantumisaste kertoo, kuinka paljon kotitalouksilla on velkaa suhteessa niiden käytettävissä oleviin vuosituloihin. Jos aste on 100 prosenttia, velkaa on täsmälleen yhden vuoden nettotulojen verran. Luku on koko kansantalouden keskiarvo: se sisältää sekä velattomat kotitaloudet että ne, joilla velkaa on moninkertaisesti tuloihin nähden.

Suomalaisten velasta selvästi suurin osa on asuntolainaa. Mukaan lasketaan myös taloyhtiölainojen kotitalouksille kohdistuva osuus, opintolainat ja kulutusluotot. Siksi velkaantumisasteen suunta seuraa vahvasti asuntomarkkinoiden ja korkotason kehitystä.

Käänne: ennätyshuipusta laskuun

Velkaantumisaste kasvoi 2000-luvun alusta lähtien lähes keskeytyksettä: halpa raha, pidentyneet laina-ajat ja vilkas asuntokauppa nostivat asteen noin 65 prosentista yli 130 prosenttiin kahdessakymmenessä vuodessa. Huippu saavutettiin vuosien 2021 ja 2022 vaihteessa.

Sen jälkeen suunta on ollut alaspäin – arviolta 15–20 prosenttiyksikköä huipusta. Muutosta voi pitää poikkeuksellisena, koska vastaavaa yhtäjaksoista laskua ei ole nähty koko 2000-luvulla.

Miksi velkaantuminen vähenee?

Laskun taustalla vaikuttaa useampi tekijä samaan aikaan:

• Korkojen nousu 2022–2023 hillitsi uusien asuntolainojen kysyntää ja sai kotitaloudet lyhentämään vanhoja lainoja ripeämmin.
• Asuntokaupan hiljeneminen pienensi uuden lainan nostoja – asuntolainakannan kasvu käytännössä pysähtyi.
• Nimellistulojen nousu: inflaatiovuosien palkankorotukset kasvattivat käytettävissä olevia tuloja eli suhdeluvun jakajaa.
• Varovaisuus: epävarmoina aikoina uutta velkaa otetaan harkitummin, ja moni on yhdistellyt hajallaan olevia luottojaan yhdeksi hallittavaksi lainaksi.

Kyse ei siis ole pelkästään siitä, että velkaa olisi maksettu pois – myös tulojen kasvu on painanut suhdelukua alaspäin.

Suomi Pohjoismaiden vertailussa

Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset ovat edelleen maltillisia velkaantujia. Tanskassa ja Norjassa kotitalouksien velkaantumisaste on ollut luokkaa 180–200 prosenttia ja Ruotsissakin noin 170–180 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Toisaalta euroalueen keskiarvoon – noin 90 prosentin tuntumaan – nähden suomalaiset ovat yhä keskimääräistä velkaantuneempia.

Ero selittyy pitkälti asumisen rakenteella: Pohjoismaissa omistusasuminen on yleistä ja asunnot rahoitetaan pääosin pankkilainalla, kun taas monissa euromaissa vuokra-asuminen on selvästi suuremmassa roolissa.

Positiivinen luottotietorekisteri toi läpinäkyvyyttä

Keväällä 2024 käyttöön otettu positiivinen luottotietorekisteri muutti lainanhakua pysyvästi: pankit näkevät hakijan kaikki voimassa olevat lainat ja tulotiedot suoraan rekisteristä. Tämä ehkäisee ylivelkaantumista, koska luottopäätös perustuu todelliseen kokonaiskuvaan eikä hakijan omaan ilmoitukseen.

Rekisteri on osaltaan tukenut tervettä kehitystä: lainaa myönnetään maksukyvyn mukaan, ja moninkertaisten päällekkäisten luottojen kasaaminen on aiempaa vaikeampaa.

Mitä käänne tarkoittaa lainanottajalle?

Maltillisempi velkataso ja huipputasoilta laskeneet korot tarkoittavat, että tavallisen lainanottajan tilanne on monella mittarilla parempi kuin pariin vuoteen. Pankit kilpailevat jälleen aktiivisemmin asiakkaista, mikä näkyy neuvotteluvarana esimerkiksi asuntolainan marginaaleissa.

Oman talouden näkökulmasta kannattaa silti pitää kiinni samoista periaatteista, jotka koko kansantaloudessa ovat toimineet: velkaa maltillisesti suhteessa tuloihin, puskuria yllätyksiä varten ja hajallaan olevat luotot koottuna yhdeksi edullisemmaksi kokonaisuudeksi. Jos sinulla on useampi laina tai luotto, vertailu ja kilpailuttaminen on maksuton tapa tarkistaa, maksatko lainoistasi liikaa.