Täytät yhden hakemuksen, ja yli 20 pankkia ja luotonantajaa voi tehdä sinulle tarjouksen. Vertaat niitä rinnakkain ja päätät itse.
Kulutusluotot ovat vakiintunut osa suomalaisten taloutta: niillä rahoitetaan remontteja, autoja, huonekaluja ja yllättäviä menoja. Vuonna 2026 markkinaa muokkaavat laskeva korkotaso, kiristynyt sääntely ja digitaalisen kilpailutuksen yleistyminen. Tässä katsauksessa käymme läpi, miltä kulutusluottomarkkina näyttää juuri nyt ja mitä lainaa harkitsevan kannattaa huomioida.
Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalouksien vakuudettomien kulutusluottojen kanta on ollut viime vuosina noin 17–18 miljardin euron tasolla. Kokonaisuuteen lasketaan pankkien myöntämien luottojen lisäksi luottokorttiluotot, osamaksut ja muiden rahoituslaitosten myöntämät luotot. Kanta on kasvanut maltillisesti, mutta kasvuvauhti on tasaantunut korkeiden korkojen vuosina, kun osa kuluttajista lykkäsi hankintoja ja lyhensi velkojaan.
Vuonna 2026 laskeva korkotaso on kääntämässä kysyntää loivaan nousuun. Kun EKP on keventänyt rahapolitiikkaa ja viitekorot ovat tulleet alas huipputasoiltaan, uusien kulutusluottojen nostot ovat elpymässä. Erityisesti auto- ja remonttirahoitus reagoi herkästi koron muutoksiin.
Vakuudettoman kulutusluoton todellinen vuosikorko riippuu voimakkaasti lainasummasta, takaisinmaksuajasta ja hakijan luottokelpoisuudesta. Vuonna 2026 tyypilliset todelliset vuosikorot asettuvat karkeasti seuraaviin haarukoihin:
Todellinen vuosikorko on paras vertailuluku, koska se sisältää koron lisäksi kaikki pakolliset kulut. Havainnollistava esimerkki: 10 000 euron kulutusluotto viideksi vuodeksi, nimelliskorko 8 % ja avausmaksu 100 euroa – todellinen vuosikorko on tällöin noin 8,7 % ja takaisin maksetaan yhteensä noin 12 200 euroa. Luvut ovat suuntaa antavia ja vaihtelevat lainanantajittain.
Kulutusluottomarkkinalla toimii sekä perinteisiä pankkeja että joukko rahoitusyhtiöitä ja luotonvälittäjiä. Kilpailu tarkoittaa, että saman hakijan saamat tarjoukset voivat erota useita prosenttiyksiköitä. Käytännössä tämä on merkittävä ero: kahden prosenttiyksikön ero korossa 10 000 euron viisivuotisessa lainassa voi tarkoittaa satojen eurojen eroa kokonaiskustannuksissa.
Juuri tästä syystä kulutusluoton kilpailuttaminen yhdellä hakemuksella useaan lainanantajaan on yleistynyt. Yhdellä luottotietokyselyllä voi saada rinnakkain useita tarjouksia, jolloin hakijan luottomerkintöihin ei tule montaa erillistä kyselyä.
Kuluttajansuojalain 7 luku ohjaa kulutusluottojen markkinointia ja myöntämistä. Keskeisiä periaatteita ovat luotonantajan velvollisuus arvioida hakijan maksukyky, korkokatto sekä hyvän luotonantotavan noudattaminen. Sääntelyn tavoitteena on hillitä ylivelkaantumista ja varmistaa, että kuluttaja saa selkeät tiedot luoton todellisista kustannuksista ennen sopimuksen tekemistä.
Käytännössä tämä näkyy kuluttajalle siten, että tarjouksessa on aina ilmoitettava todellinen vuosikorko, kuukausierä ja takaisin maksettava kokonaissumma. Näiden lukujen vertailu eri tarjousten välillä on tehokkain tapa arvioida, mikä luotto on aidosti edullisin.
Kulutusluottomarkkina on vuonna 2026 vakaa mutta kilpailtu: luottokanta on noin 17–18 miljardia euroa, korot ovat tulleet alas huipputasoiltaan ja tarjousten hajonta on suuri. Suurin yksittäinen keino säästää on vertailla todellista vuosikorkoa ja kilpailuttaa laina ennen päätöstä. Näin varmistat, ettet maksa lainastasi enempää kuin on tarpeen.