Täytät yhden hakemuksen, ja yli 20 pankkia ja luotonantajaa voi tehdä sinulle tarjouksen. Vertaat niitä rinnakkain ja päätät itse.
Pikavipeistä on tullut kymmenessä vuodessa Suomen tarkimmin säännelty luottotuote. Korkokatto, kulukatto, pakollinen luottotietojen tarkistus ja markkinoinnin rajat ovat muuttaneet sekä tuotteen hinnan että sen, kuka luottoa ylipäätään saa. Tässä katsauksessa käydään läpi, mitä sääntely on käytännössä tehnyt markkinalle ja mitä se tarkoittaa lainaa harkitsevalle.
Ensimmäinen todella purevaa jälkeä jättänyt muutos oli syyskuussa 2019 voimaan tullut korkokatto, joka rajasi kuluttajaluottojen koron 20 prosenttiin. Sitä ennen pienten luottojen todelliset vuosikorot saattoivat nousta satoihin prosentteihin, koska katto koski vain alle 2 000 euron luottoja ja se oli kierrettävissä nostamalla luottoraja sen yli.
Koronapandemian aikana katto laskettiin väliaikaisesti 10 prosenttiin vuosiksi 2020–2021. Lokakuussa 2023 malli muutettiin pysyvästi korkotasoa seuraavaksi: luottokorko saa olla enintään viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä, kuitenkin enintään 20 prosenttia. Käytännössä tämä sitoo pikaluottojen hinnan yleiseen korkotasoon — kun viitekorko laskee, myös katto laskee.
Muutoksen vaikutus näkyy suoraan tuotevalikoimassa. Kaikkein pienimmät ja lyhytkestoisimmat luotot ovat käyneet luotonantajalle kannattamattomiksi, koska kiinteät käsittelykulut eivät mahdu 20 prosentin katon sisään muutaman sadan euron ja muutaman viikon luotossa. Markkina on siirtynyt selvästi kohti suurempia ja pidempiä kulutusluottoja.
Pelkkä korkokatto ei olisi riittänyt, koska hinta oli mahdollista siirtää koron ulkopuolisiin maksuihin: avausmaksuihin, tilinhoitomaksuihin, nostopalkkioihin ja laskutuslisiin. Siksi korkokaton rinnalle säädettiin erillinen kulukatto.
Muita luottokustannuksia kuin korkoa saa periä enintään 0,01 prosenttia luoton määrästä päivässä ja enintään 150 euroa vuodessa. Raja on tiukka nimenomaan pienissä luotoissa: 1 000 euron luotossa 0,01 prosenttia päivässä tarkoittaa 10 senttiä päivässä eli noin 36 euroa vuodessa.
Kulukaton merkitys on se, että todellinen vuosikorko on nykyään kohtuullisen luotettava vertailuluku. Aiemmin kaksi näennäisesti samanhintaista luottoa saattoivat erota toisistaan kymmeniä prosenttiyksikköjä sen mukaan, kuinka paljon kuluja oli piilotettu koron ulkopuolelle.
Huhtikuussa 2024 avattu positiivinen luottotietorekisteri on sääntelyn toistaiseksi viimeinen iso askel. Verohallinnon Tulorekisteriyksikön ylläpitämään rekisteriin kootaan yksityishenkilöiden luotot ja niiden takaisinmaksutiedot, ja luotonantajan on tarkistettava rekisteri ennen luottopäätöstä.
Ero aiempaan on merkittävä. Aiemmin luotonantaja näki vain maksuhäiriömerkinnät — eli sen, mikä oli jo mennyt pieleen. Nyt se näkee myös voimassa olevat luotot, jolloin useamman rinnakkaisen pikavipin ketjuttaminen eri luotonantajilta on käytännössä loppunut. Tämä on todennäköisesti vaikuttanut markkinan kokoon enemmän kuin mikään yksittäinen hintasääntely:
Kuluttajansuojalain 7 luku rajoittaa myös sitä, miten luottoa saa markkinoida. Luottoa ei saa markkinoida tavalla, joka heikentää kuluttajan kykyä harkita luoton ottamista huolella, eikä luottoa saa esittää keinona ratkaista talousvaikeuksia. Myöskään luoton saamisen nopeutta ei saa käyttää markkinoinnin pääviestinä.
Samaan aikaan valvonta on tiukentunut rakenteellisesti: kuluttajaluotonantajien ja vertaislainanvälittäjien valvonta siirtyi aluehallintovirastolta Finanssivalvonnalle vuonna 2023. Toimijan on oltava rekisteröitynyt, ja rekisteröityneiden luotonantajien määrä on sääntelykierrosten myötä supistunut — osa toimijoista on lopettanut, osa fuusioitunut ja osa siirtynyt kokonaan toiseen tuotekategoriaan.
Sääntely ei poistanut lainantarvetta, vaan ohjasi sen muihin tuotteisiin. Kolme siirtymää erottuu selvimmin.
Suuremmat vakuudettomat luotot. Kun pienen ja lyhyen luoton hinnoittelu ei enää mahdu kattoon, luotonantajien on kannattavampaa myöntää 5 000–20 000 euron luottoja usean vuoden takaisinmaksuajalla. Sama hakija, joka kymmenen vuotta sitten olisi ottanut 500 euron pikavipin, hakee nykyään todennäköisemmin muutaman tuhannen euron kulutusluottoa — myös silloin, kun alkuperäinen tarve oli pienempi.
Luottokortit ja joustoluotot. Jatkuvassa luotossa kulukaton vuosiraja jakautuu pidemmälle ajalle, mikä tekee tuotteesta luotonantajalle kestävämmän. Osa entisestä pikavippikysynnästä on siirtynyt korollisiin luottokortteihin ja jatkuviin luottolimiitteihin.
Kauppapaikkojen osamaksu. Verkkokaupan kassalla tarjottava osamaksu ja laskuaikaluotto ovat kasvaneet nopeimmin. Ne ovat kuluttajaluottoja siinä missä pikavipitkin, mutta ne kohdataan ostohetkellä eikä erillisenä lainapäätöksenä — mikä on kuluttajan kannalta olennainen ero, koska vertailu jää helposti tekemättä.
Näistä kolmesta viimeinen on se, jota kannattaa katsoa tarkimmin. Kassalla esitetty osamaksu on harvoin markkinan halvin rahoitusvaihtoehto, koska sitä ei kilpailuteta ostohetkellä ketään vastaan.
Lopputulos on markkina, jossa hinnat ovat matalampia ja läpinäkyvämpiä mutta luoton saaminen on aiempaa vaikeampaa. Käytännön seuraukset hakijalle ovat suunnilleen nämä:
Jos harkitset pienlainaa, kannattaa laskea myös se, mitä sama tarve maksaisi pidempänä ja suurempana kulutusluottona — sääntelyn jälkeisessä markkinassa ero on usein pienempi kuin ennen.
Pikavippien sääntely on kymmenessä vuodessa siirtänyt markkinan painopisteen pienistä, kalliista ja nopeasti myönnetyistä luotoista suurempiin ja hinnaltaan säänneltyihin kulutusluottoihin. Korkokatto rajaa hinnan, kulukatto estää sen siirtämisen maksuihin, ja positiivinen luottotietorekisteri rajaa sitä, kuinka monta luottoa yksi henkilö voi kerralla kantaa.
Koska hintaerot eivät ole kadonneet, saman lainan hinta vaihtelee edelleen luotonantajittain. Tarjousten vertaileminen todellisen vuosikoron ja kokonaiskustannuksen perusteella on siksi edelleen se yksittäinen asia, joka vaikuttaa eniten lainan lopulliseen hintaan.
Edustava esimerkki: 10 000 euron laina, laina-aika 5 vuotta, nimelliskorko 9,0 % (vaihtuva), tilinhoitomaksu 5 €/kk, avausmaksu 0 €. Todellinen vuosikorko 10,49 %, kuukausierä 212,59 € ja takaisin maksettava yhteensä 12 755 €. Esimerkki on laskennallinen; oma korkosi ja kulusi määräytyvät luotonantajan tekemän luottopäätöksen perusteella.