Lemmikin hankkiminen – todelliset kustannukset

Kaverini meni viime syksynä "vain katsomaan" löytöeläinkodin koiria. Kolme viikkoa myöhemmin hänen eteisessään oli valjaat, olohuoneessa pesä ja tilillä selvästi vähemmän rahaa kuin elokuussa. Hän ei kadu sekuntiakaan – mutta myöntää, ettei ollut laskenut etukäteen yhtään mitään. Lemmikin hankkiminen on harvoin järkipäätös, ja juuri siksi siihen kannattaa valmistautua numeroilla silloin, kun pää on vielä kylmä.

Hankintahinta on vain sisäänpääsymaksu

Rekisteröidyn kennelpennun hinta liikkuu nykyään tuhansissa euroissa, löytöeläinkodista adoptoitu aikuinen koira maksaa tyypillisesti muutamia satoja ja kissa sitäkin vähemmän. Tämä on se ainoa luku, jonka useimmat ehtivät katsoa ennen päätöstä – ja se on kertaluonteinen erä, eli käytännössä pienin osa kokonaisuudesta.

Ensimmäisen kuukauden varustelista on nimittäin yllättävän pitkä. Koiralle pesä tai häkki, valjaat ja hihna, ruokakupit, kuljetuslaatikko autoon, harja, kynsileikkurit ja leluja. Kissalle hiekkalaatikko, raapimapuu, kantokassi ja sama kuppi- ja leluosasto. Muutaman sadan euron startti menee aina, vaikka ostaisi kaiken käytettynä – ja käytettynä ostaminen on tässä täysin fiksua, koska pentu kuitenkin tuhoaa osan niistä ensimmäisen vuoden aikana.

Ensimmäiseen vuoteen kuuluu lisäksi kaksi erää, jotka unohtuvat laskelmista melkein aina: rokotukset ja sirutus heti alkuun sekä sterilointi tai kastrointi myöhemmin. Ne eivät ole valinnaisia, ja hinta vaihtelee klinikan ja eläimen koon mukaan paljon. Soita kahteen tai kolmeen klinikkaan ja kysy hinnat etukäteen – ne kerrotaan puhelimessa mielellään, eikä kukaan odota sinun tietävän niitä ulkoa.

Kuukausikulut, joita ei mainita pentukuvien yhteydessä

Ruoka on tasainen ja ennakoitava kulu, ja siinä mielessä helppo osa. Vaikeampaa on kaikki se, mikä tulee sen päälle silloin kun arki ei suju käsikirjoituksen mukaan.

• Vakuutus. Kuukausimaksu riippuu rodusta, iästä ja valitusta korvaussummasta – pienillä sekarotuisilla se on maltillinen, isoilla ja sairausalttiilla roduilla moninkertainen.
• Hoitopaikka. Koirahoitola tai hoitaja viikon lomamatkan ajaksi on oma vuosittainen eränsä, ja se kannattaa laskea mukaan jo ennen kuin varaat lennot.
• Trimmaus ja turkinhoito. Osa roduista vaatii ammattilaisen muutaman kuukauden välein. Tämä on täysin rotukohtaista ja se selviää etukäteen kysymällä – älä oleta.
• Loishäädöt ja vuositarkastus. Pieniä summia kerrallaan, mutta toistuvia.
• Koulutus. Pentukurssi on halvin vakuutus, jonka koiranomistaja voi ottaa. Ongelmakäyttäytymisen korjaaminen jälkikäteen maksaa enemmän kuin sen ehkäisy.
• Rikkoutuneet tavarat. Matto, kengät, sohvan kulma, ikkunalauta. Tämä ei ole vitsi vaan budjettirivi.

Yksikään näistä ei ole iso kulu yksinään. Yhdessä ne tekevät lemmikistä kuukausimenon eikä kertaostoksen. Käytännön nyrkkisääntö: laske kuukausibudjettiin ruoan hinta, ja sen jälkeen vielä kerran vähintään sama summa kaikkeen muuhun.

Eläinlääkäri on se, joka rikkoo budjetin

Tasaiset kulut eivät kaada ketään. Sen tekee yksittäinen käynti, jota ei voinut ennakoida: polvilumpio luiskahtaa, vatsatauti vaatii yön tiputuksessa, nuori koira nielaisee sukan. Viikonloppuna ja öisin hoidetaan päivystyksessä, ja päivystyslisä on omaa luokkaansa. Tällainen lasku voi olla satoja tai pahimmillaan tuhansia euroja, eikä se kysy, mikä kuukausi on menossa.

Tästä syystä lemmikkivakuutus kannattaa ottaa heti nuorena, kun mitään ei ole vielä ehtinyt todeta. Lue kuitenkin ehdot rauhassa: omavastuu, vuosittainen korvauskatto, odotusaika sopimuksen alussa ja perinnöllisten sairauksien rajaukset ratkaisevat sen, mitä vakuutus oikeasti kattaa. Halvin vakuutus on harvoin se, joka maksaa itsensä takaisin.

Toinen suoja on oma puskuri. Jos tilillä on erikseen korvamerkitty summa lemmikkiä varten, päivystyskäynti on ikävä ilta eikä talouskriisi. Jos yllätyslasku osuu kohtaan, jossa puskuria ei vielä ole, moni maksaa sen luottokortilla ensimmäisellä tarjotulla korolla. Siinä tilanteessa kannattaa vähintään tietää, mitä raha maksaa, ja tarvittaessa kilpailuttaa laina sen sijaan että ottaisi sen, joka sattui olemaan lähimpänä.

Tee laskelma ennen kuin rakastut

Riittävän hyvä laskelma mahtuu yhdelle paperille ja siinä on kolme lukua. Ensimmäinen on aloituskulu: hankinta, varusteet, rokotukset ja leikkaus. Toinen on realistinen kuukausikulu, johon on laskettu ruoka, vakuutus ja kaikki muu. Kolmas on puskuri yllätyksille – se summa, jonka haluat olevan olemassa ennen kuin tuot eläimen kotiin.

Kerro sitten se kuukausikulu vielä eliniällä. Koira tai kissa on seurassasi usein yli kymmenen vuotta, eli yli sata kuukautta. Luku näyttää isolta, ja sen kuuluukin näyttää: se on sitoumus, johon suostut siinä hetkessä kun allekirjoitat luovutussopimuksen. Jos luku tuntuu mahdottomalta juuri nyt, se ei tarkoita ettei koskaan – se tarkoittaa, että ensin kasvatetaan puskuria ja hankitaan eläin sitten.

Lemmikki ei ole sijoitus eikä sen tarvitse olla. Se on vuosien mittainen kuukausitilaus seuraan, rutiiniin ja ulkoiluun, jota ei muuten tulisi tehtyä. Paras hetki laskea on nyt, kun katselet vielä kuvia netissä etkä kanna ketään kotiin kainalossa.